5. tammikuuta 2015

öhnöttämistä, vänkäämistä ja jonniijjoutavuutta

Heheei!<3 Moneen otteeseen on tullut kommenttia tänne blogiin siitä miten mie puhun murteella ja kirjoitankin. Rupesin ihan miettimään että mitenkä erikoisesti sitä tulee välillä puhuttua ja tänne juttua rustattua. Tuli sitten pohdiskelun lomassa mieleen, että näinköhän kaikki tajuaakaan miun erikoisia sanoja tai sanontoja. Joitain kun olen keksinyt omasta päästäkin, eikä niissä välttämättä ole järjen hiventäkään :D

Tervetuloa siis lukemaan Selina-Suomi-sanakirjaa, joka pitää sisällään sanoja ja sanontoja joita käytän oikeastaan päivittäin. Liekkö kaikkiin näihin sanoihin täällä blogissa vielä törmättykkään, mutta jos niitä tästedes ilmaantuu niin merkityksen voitte käydä suomentamassa täältä. Ihmiset jotka tuntee miut joutuu aikalailla jatkuvasti kysymään että mitä mie taas höpötän, joten tämä tulisi varmaan heillekin tarpeeseen ;D


Runkluttaa - Edillä on maailman ärsyttävin tapa kolistella sen ruokakuppia sen jälkeen kun se on saanut sen syötyä tyhjäksi. Ja joka ikinen kerta mie joudun huutamaan sille että "ELÄ RUNKLUTA SITÄ KUPPIA!!" Edi on vissiin oppinu jo mitä se tarkottaa, kun runklutus loppuu heti ensimmäisestä käskystä. Tai sitten sitä vaan ottaa miun rääkyminen niin paljon aivoon ja pääsee pahasta kun lopettaa ajoissa.

Renklata - Se on sitä kun rämppää eli räpeltää jotakin koko ajan (herranen aika en ees tiijä mikä sille on sopiva suomenkielen sana). 
Tätä voi käyttää esimerkiksi lauseessa "Lopeta se puhelimen renklaaminen ja keskity!" tai "Ei tää auton ovi aukee vaikka miten renklaa!".

Öhnöttää, lahnata, lusmuta - Näillä sanoilla on kaikilla aikalailla sama merkitys. Öhnöttäminen on sellainen olotila kun tekisi mieli tehdä jotain, mutta ei millään sitten viitsi. Lahnaaminen on tästä vielä vakavampi tila, silloin mikään raaja ei jaksa liikahtaa yhtään mihinkään suuntaan ja oot liimautuneena sohvaan/sänkyyn koko päivän. Lusmuilu taas on tietoinen tila silloin kun pitäisi tehdä jotain tärkeää, mutta millään ihmeen keinolla ei vain jaksa tai kiinnosta edes aloittaa.

Körmy - Tähän sanaan olen tutustunut Pertun kautta (se tuntuu joskus puhuvan vielä omituisempaa murretta kuin mie), se tarkoittaa nukkumista tai päiväunien vetelyä. Tätä kuulee esimerkiksi lauseissa "Joko olit heittäytyny körmylleen?" tai "Olitko jo körmyllä?" .


Emmie, meetsie, tiijätsie - Miun puhetyyliin liittyy vahvasti mie ja sie sanojen tunkeminen jonkin muun sanan kanssa samaan pötköön. Suusta saattaa pulpahtaa seuraavanlainen lause "Meetsie tänään sinne kauppaan ku emmie jaksa ja tiijätsie mitä ostaa?". Samanlainen sanapötköhirviö on "Eikäkuemmietiijälähenkömie!", sen voi sanoa yhellä henkäsyllä ja tätä tulee käytettyä joka kerta kun on epävarma lähdöstä jonnekkin.

Vängätä - Vänkääminen on sellaista turhasta vääntämistä, eli asioitten hankaloittamista ihan vaan sen takia että on niin pöljä tajutakseen olevansa väärässä. Vänkääminen voi olla myös positiivista silloin kun tietää olevansa oikeassa jossain asiassa ja pitää saada oma mielipide vängättyä toisen päähän.

Venkoilu - Se on semmoista ärsyttävää tottelemattomuutta ja joissain tapauksissa semmoista päätöksen teon hankaluutta tai holtittomuutta. "Edi elä venkoile, kun pitää saada nää valjaat laitettua!" tai "Miks siun pitää venkoilla, eikö nyt vain voida lähtee?".

Hurruuttaa, hurnuttaa, huristella - Yksinkertaisesti tarkoittaa kotiin lähtöä autolla ajaen. Aina kun oon tekemässä porukoiden luota lähtöä, kuuluu ensin lause "Mie taijan lähtee hurnuttelemaan kotiin." ja sen jälkeen voikin lähteä käynnistelemään autoa. Nopeuksia verratessa hurnutus on se kaikkein hitain, silloin hurnutellaan kun ei ole mikään kiire kotiin. Hurruutus on sitten sellainen välimallin keskinopeus, jolloin ajellaan miten ajellaan mutta suuren suurta hätää ei ole minnekkään. Huristelu on vuorostaan kaikkein nopein, se ei kuitenkaan ihan kurvailuun verrattavissa. Pertun apukuskina toimiessa ollaan aina huristelemassa, sillä se ei oikein ole sellainen hurnuttelija- tai hurruuttelijakuski.


Iletä, kehata - Tarkoittaa semmoista nolostumista tai hävetyksen tunnetta. Esimerkkilauseita on "Minuu ilettää kun miulla on niin takkuset hiukset" taaai "En maha kehata soittaa enää näin myöhään". Sanan erimuotoja on muunmuassa ilitä, iletä, ilkkii, ilettää, kehata, kehtoo.

Kiehnätä, nyhvätä - Kiehnäys on sitä kun haluis olla tosi lähellä toista, semmoista hellimistä ja halimista. Nyhvääminen on toisaalta sama asia, mutta siinä mielessä eri että se on toisen mielestä tosi ärsyttävää. "Älä viiti nyhvätä siinä kun yritän lukee uutisia!" - on yksi nyhväämisen kieltolause.

Hipsuttaa, sipsuttaa - Hipsutus on semmoista toisen hellää silittelyä, selkään kirjoittelua ja sipsuttelu samoiten. Hipsuttelu voi olla myös tosi häiritsevää esimerkiksi silloin, kun joku hius vaikka tuntuu hipsuttelevan silmien edessä eikä sitä saa millään nyhdettyä pois.

Hytisytyttää - Silloin kun on jäätävän kylmä ja oottelee vaikka ulkona kyytiä, silloin hytisytyttää ihan kunnolla. Tämän synonyymeja on myös "tutisututtaa" ja "kalisututtaa". Viluttaminen on sitten sellainen laimeampi versio hytisytyttämisestä, kun ei kylmä hirmuisen paljoa.

Lenkottaa, lenkata - Jos jokin huonekalu, tavara tai asia on vinossa, niin silloin se lenkottaa tai on lenkallaan. "Meidän tv-taso on aivan lenkallaan". Ihminen voi myös lenkata jos vaikka jalka on kipeä, eikä käveleminen suju normaalisti.


Nujjuuminen - On semmosta leikkitappelua, toisen kiusaamista tai tönintää miesten kesken tai miksei naistenkin. Esimerkiksi humalassa miehet rupeaa tosi usein nujjuumaan toisten kanssa, joka sitten joskus johtaa ihan käsirysyyn asti mikä on ihan sitten oikeata tappelua.

Räveltäminen, säheltäminen - Miulla on tapana räveltää koko ajan jotain. Silloin mikään ei pysy käsissä, mikään ei onnistu ja kaikki tuntuu menevän mönkään. Säheltäminen on vähän sama asia, mutta sitä tapahtuu enemmän silloin kun yrittää kiireessä saada jotain aikaiseksi.

Sipistellä, särmätä - Tätä tuli tehtyä paljon silloin kun olin kaupassa töissä, eli järjesteltyä hyllyjä. Se että saa laitettua hyllyt hyvään järjestykseen ja siistin näköiseksi on sipistelyä. Särmääminen ajaa saman asian, mutta silloin ollaan sipistelyssä vielä paljon tarkempia.

Röllykkä, rellottaa - Peilin edessä monta kertaa lausuttu lause "Kato mikä röllykkä miulle on tullu tähän ja rellottaa tälleesä!". Puhe on siis mahasta tai vatsamakkarasta jonka ei tarvitse olla edes iso, mutta siinä se vaan rellottelee eli roikkuu matkassa mukana.

Jonniijjoutava - Asia jonka olemassaolosta ei ole yhtään mitään hyötyä. Semmoinen turhake jota ilman ei elämä muuttuisi mihinkään suuntaan. Se voi olla jokin tarpeeton tavara tai vaikka asia joka aiheuttaa turhautuneisuutta. Esimerkkilauseena "Tuokin on tuommosta jonniijjoutavaa paskanlätinää ja paasaamista!" taisi päästä miun suusta silloin kun lueskelin uutisia nuista alkoholilain tuomista muutoksista ja säädöksistä.


Käreä - On ihminen joka on kärttyinen ja äreä, eli käreä. Tämäkin sana on jäänyt suuhun Pertun käyttämänä, aiemmin sitä en ollut varmaan koskaan kuullutkaan. Itse käytän oikeastaan enemmän sanaa "mörkö" kuvailemaan äkäistä tai mököttelevää ihmistä.

Lussuttaa - Imeskelemistä, nuolemista, maiskuttelua. Edi on tässä mestari, se tulee aina lussuttamaan kylppärin lattiaa jos joku on käynyt suihkussa. Miun vanhempien koiralla on sama lussutus-into niiden kylppärissä. Lussuttaminen voi olla myös sitä äklöttävää hupparin narujen imeskelyä mitä pentuna tuli harrastettua.

Missäkähä, minnekkähä, millonkaha - Näissä sanoissa mie lisään aina loppuun tuommoisen -kähä ja -kaha murrepäätteen. Sitten kun oikein kunnolla iskee murteenvääntö päälle niin saatanpa vaikka möläyttää että "MILLONKAHA MYÖ OIKKEIN MÄNNÄÄN KOTTIIN?!".

-nn, -vv, -tt, -kk - Miun puheessa ja tekstissä on tosi paljon kaksoiskonsonantteja. Joskus tulee joihinkin sanoihin tungettua ihan liikaa kirjaimia. Tuplakonsonanttisia ja aika erikoisia sanoja miun puheessa on esimerkiksi: syyvvä, juuvva, jouttaa, aikkaa, puhhuu, sannoo. Ja lauseessa vaikkapa "Ei oo tännään aikkaa syyvvä taikka juuvva, kun pittää mennä sannoo sille yhelle että puhhuu järkkee päähän sille hölömölle. Ja huommenna ei ennää jouvva kun pittää leippoo ja tehä ruokkaa!"


Melkein hepreaa muttei ihan kuitenkaan ;) Kamalaa miten hukassa olin kun yritin etsiä synonyymeja nuille miun sanoille, piti pinnistellä että keksi oikeat sanat. Joidenkin kohdalla joutui oikeasti pohtimaan että näinköhän mie osaan ees puhuu oikeeta suomee, kirjakielestä puhumattakaan! Miusta on kiva puhuu tälleen ku puhun ja murre on aina ollut iso osa miun persoonaa ja luonnetta. En voisi kuvitella puhuvani millään muulla tavalla. Jos muuttaisin joskus vaikka helsinkiin, niin tuskinpa stadin slangi ihan tämän tytsyn suuhun sopisi :D 

Tämä tästä kielikylvystä tällä kertaa, toivottavasti nautitte erilaisesta oppitunnista!
Mie mään nytten laittammaan ruokkaa ja koko loppuillan lahnnaan sohvalla,
möllötän Pirunpelttoo ja lämmitän saunnaa jotta päässee renttoutummaan!

8 kommenttia:

  1. voi että tää oli hauska postaus :D ihana lukee kaikkii murresanoja, ku musta olis niin kiva puhuu jollai murteella... mut ei Lahessa oikee oo mitään murretta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha, ihteenikkii vähän nauratti jo kirjoittaessa kun mietin että miten hassulta se saattaa toisten korvaan kuulostaa :D Siunkiin pitää opetella joku murre ja ruveta vaan juttelemaan ;DD

      Poista
  2. Mie sie myö työ, halluun, tiijjän, missäkähä, minnekkähä .... <3 itä-suomen murre, THE best <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie kyllä tykkään meijän murteesta ihan hirveen paljon! :D joskus on vaan semmonen ongelma että tulee väännettyä vähän turhankin paljon, varsinkin semmosissa paikoissa missä pitäs olla tosi asiallinen :D varsinkin työhaastattelut on kamalimpia! Mutta ehkä sitä jää mieleen kunnon juntti einarina jonka murteesta ei saa mitään selvää :DD

      Poista
  3. Just parasta ku sie kirjotat tällee meijjän omalla murtteella! Ite ainahhii hyvin ymmärttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla ja kiitos kommentista! :) Oon aina miettiny että kuulostaakohan murre miten pöljältä muiden korvaan, mutta miulla se tulee niin luonnostaan ettei siitä oikein eroonkaan pääse! :D

      Poista
  4. Just mahtavaa kun kirjotat omalla murteellas, ihanan erilaista ;) totaallinen repeeminen tuli tohon runkluttaa ;D siis mikä sana, ihana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha, voin vain kuvitella mitä aina muut ajattelee kun käytän semmosiakin sanoja joita ei varmaan oo olemassakaan :'D runkluttaa voi olla myös synonyymi sanalle ronklata, rumpluta, rolista.... öööö :DDDD

      Poista

KIITOS PÄIVÄNPIRISTYSKOMMENTISTASI!♥